Elämää syksyisessä tuulessa

Helou everybody! Anteeksi taaskaan ei tuu kuvapostausta oon niin törkeen laiska hakemaan tuota kameraa tuolta. Ei sillä että siellä uusia kuvia olis ku siitä minun yukatasta... (ehhehe!)

Tiistaina kello 18:30 oli minulla siis Rotary-juhlat. Mullahan ei ollu mitään tietoa että se on MINUN TERVETULIASJUHLANI, ja alko epäilyttää että nää ei oo tavanomaiset Rotary-pippalot kun liikunnanopettava Takeda-sensei astu sisään ja kailotti "Evee! Konbanwa!!" Olin siinä vaiheessa sillä meinigillä, että häh, onko seki rotari (blondi-Eve). Mutta sitten tulikin englanninopettaja Tanaka-sensei ja sitten vielä koulusta pari tärkeetä henkilöä niin alko valkenea. Lopulta tajusin että hei näähän on mun pippalot, kun katsoin seinällä olevaa kylttiä jossa luki suurinpiirtein että "Eveliina Niemisen juhlat". Jepjep. Kiva ku mullekki kertoitte. (Kyllä otoosan oikeastaan kertoi, mutta en tajunnut sitä ollenkaan..)
Juhlissa tapasin sitten kaikki hostperheeni, ja seuraavaksi menen ehkä marraskuussa Miiko-sanille asumaan, jolla on kaksi tytärtä, Kaho-chan ja Mana-chan. Kyllä, kyseessä on sama Kaho-chan jonka kanssa kävin purikurassa. Tunnen tämän perheen jo todella hyvin joten ei tunnu ollenkaan pahalta mennä okaasanin hyvälle kaverille seuraavaksi! Sen jälkeen, helmikuussa, on vuoro mennä erääseen perheeseen, jonka tunnen myös aika hyvin. Isän näin kylläkin ensimmäistä kertaa elämässäni ja pienimmän host-siskoni. Perheeseen siis kuuluu kolme hostsiskoa, äiti ja isä ja äiti odottaa lasta. Kauhean nuoripari ei ole kyseessä sillä vanhin on 15-vuotias ja nuorin 8-vuotias. Viimeinen perheeni on Rotary klubini presidenttini perhe, johon kuuluu isän ja äidin lisäksi kaksi poikaa, 17-vuotias ja 15-vuotias. Isän ja äitin tunnen rotarien kautta todella hyvin, mutta pojat näin ensimmäistä kertaa. Nuorempi poika oli kamalan ujo, niinkuin Kekkekin oli aluksi, mutta vanhempi poika oli tosi mukava ja osottautui pokemon-faniksi. :D Minustakin on tullut uuspokemonfani, kun täällä suhtaudutaan niin erilailla asioihin kuin kotosuomessa. Minun on suurinpiirtein pakko katsoa jotakin animea, ja helpostihan mielenkiintoiseksi tulee nämä jotka entuudestaan tietää: Pokemon, One Piece, Conan..
Juhlissa pidin puheen ja opettajani ja perheeni pitivät puheet ja sain kukkia (I love them!) lahjaksi! Hyvä muistisääntö on että jos et tiedä mitä Evelle ostaa lahjaksi, osta kukkia tai suklaata. :)
Keskiviikkona taas juostiin 3 kilometriä liikunnassa ja muuten ei tapahtunut oikeastaan mitään sen kummempaa. Koulupäivinä suurimmaksi osaksi teen japanin tehtäviä ja opiskelen itsekseni, sillä noin puolista tunneista en yleensä ymmärrä mitään. Maailman historiaa (pääasiassa kyllä maantietoa tähän asti) seuraan silloin tällöin jos ymmärrän asiat. Englannin tunnit seuraan. Englantia meillä on kolme erinlaista kurssia, yksi kurssi on Fujii-sensein pitämä, jossa opiskellaan yleisesti englantia sieltä täältä. Tanaka-sensei opettaa pääasiassa englanninpuhekursseja ja tunnilla yllätys yllätys, äännetään paljon. Takahashi-sensei pitää myös englantia, käsittääkseni keskitytään kielioppiin. Päivässä englantia on maksimiltaan ja yleisimmillään 2 tuntia. Japanilaisten englanninääntämyskin on vähän erinlaisempaa, ei nyt ihan täydellisen omituisen kuuloista, mutta th-äänne on aivan omituinen. Kun kysytään syntymäpäivääni, yleensä kuulee että se on jokin baarshdei. Aluksi tulikin aina väärin käsityksiä, mutta nyt alan ymmärtämään tätä juttua. Think- sanakin äänetään shinkiksi. Muuten ehkä olisi helppo ymmärtää japanilaisten th-äänettä, mutta japanilaiset ääntää sh:n niin terävästi että (melkein vain s kun puhuvat englantia), monesikin tulee mietittyä että mitäpä ne oikein tahtoo minulta. :)

Tosrtaina oli vapaapäivä, ja käytiin okaasanin kanssa ruokakaupassa. Siellä sitten pysähdyttiin välillä juttelemaan Seikan kavereiden kanssa, kun ne olivat tietenkin kuulleet minusta. Muutenkin kaikki koko kylästä tuntuu tietävän minut, ja minä unohdan sekunnissa kaiken, mutta jos ne sattuu tulemaan juttelemaan tai tervetimään, tervehdin ja juttelen ihan mielelläni, mikäs siinä.

Tänään juostiin viimeisen kerran 3 km, ja olen ihan tyytyväinen suoritukseeni, paransinkin vielä ja oli tosi hyvä fiilis juosta. :) Toki toki en koko lenkkiä juossut mutta ei kukaan näytä juoksevan. Minulla on ihan mahtava juoksukaverikin, kunto on sillä ihan samaa luokkaa, mutta se tahtoo jäädä hännille aina kun lähden spurttaamaan kuin hullu kun koulu häämöttää näköpiirissä. Meillä siis juoksulenkki ei ole sitä urheilukentän ainiaista pyörittämistä, vaan juostaan sellainen ripakka lenkki kaupungin laitamilla. Paljon parempi systeemi tuo, sillä urheilukentällä minulla tahtoo aina juostessa kadota motivaatio ja olo on kuin raviradalla. Paljon mukavempaa on juosta teitä pitkin ja miettiä tarkoin mistä kohdin juoksee ja missä on hengähdystauko ja missä taas lähdetään juoksemaan. Eikä Takeda-senseikään jää juoksematta vaan tänään lähti kärkipäästä ja taisi tullakkin ensimmäisenä, sen verran kovakuntoinen kaveri että eeiii kyllä mitään mahdollisuuksia pärjätä. :D (Siis toki vertaan luokan parhaimpiin juoksioihin, itse oon se keskitason tallustaja) Tosi kannustava liikkaopettaja muutenkin, sillä ekalla kerralla kun juostiin niin meni autolla hitaasti sen lenkin ja huuteli ikkunasta "Hyvä hyvä juoskaa juoskaa tsemppiää!" Sitten mun kohalla kuuluu tää niin monesti japanilaisten suusta kuultu: "EVE FIGHT!!" Tosi hyvä fiilis jää aina joka tunnilta vaikka tänäänkin tulin niin harmistuneena tunnille että vitsit, pitäiskö keksiä joku tekosyy ettei tarttis juosta. Mutta heti juoksun jälkeen kyll tietää et ei vitsit, kyllä kannatti!

Viikonloppuja luvassa, sunnuntaina on taas matsureita (festivaaleja) joita saa käydä with Shiraoi R.C. katsomassa. :) Mm. Kekken koulun festivaalit. Ensiviikolla on koulussa liikuntapäivät keskiviikkona ja torstaina ja perjantana yllätys yllätys: vapaa päivä!

Lukujärjestyksistä en koskaan voi sanoa pitkälle tähtäimelle sillä meillä on aina yhdelle viikolle lukkarit. Mutta toisaalta joka päivä on koulua kello 8.20 - 15.30 näin suurpiirteisesti. Paljon on luokanvalvojien ja luokan omaa aikaa, tunnit oikeasti alkaa 9:00 ja loppuu 15:00, mutta aluksi ja lopuksi pitää jutella luokanvalvojien kanssa kaikenlaista. Maanantaisin ja torstaisin oon sitten kuviskerhossa, jossa saa kuulema olla niin pitkään ku haluaa, mutta mä alan pakkailee kamoja viideltä. Yleensä nälkä ajaa kotia. Ruokatauko on koulussa tosi myöhään, kello 12:30, ja loppuu kello 13:15. En oo yhtään tottunu niin pitkään aikaan ja törröttelen jo siinä 12:45 lähtövalmiina.

Suomi opettaa syömään nopeasti.