Heipparallaa!

Moikka, on taas jääny kirjottelu, yritän pitää kerran viikossa yksi postaus- periaatetta. TOKI enemmänkin kirjottelen jos huvittaa, mutta yleensä laiskottaa sen verran. Kuvia en pystynyt laittamaan kun kameran usb-johto on hukassa, vieläkin, eikä koneessa ole kortinlukijaa. Onneksi olen tällainen fiksu nuori nainen ja keksin että vanhan kameran usb-johto on kyllä tallessa ja vanha kamerakin on vielä olemassa, eli kortti vain vanhaan kameraan ja menoksi!! Itseasiassa keksin tuon konstin vasta eilen, jyllättyäni koko huoneen ylösalaisin. :)

Eli kuvapostaus! Kuvia on aika roppakaupalla, aivan aussien läksiäisjuhlista (Olikohan 11.12.?) Uuteen Vuoteen asti.

Huomasin muuten, että en ole kuin kuukauden enää tässä perheessä! Vastahan minä tähän perheeseen tulin! Vaihto on sitten 19.2.2011, eli ne ihmiset, jotka lähettelevät kirjeitä minulle, varautukoot. Yritän ottaa selvää osoitteesta heti kun pääsen kunnon puheväliin perheen kanssa! Seuraavassa perheessä onkin sitten elämää, perheeseen kuuluu äiti, isä ja 4 siskoa, joista nuorin on viime viikolla syntynyt. :) Mutta minullehan tuo ei mitenkään uutta ole että lapsia on talossa, itse olen melkein koko elämäni elänyt lasten ympäröimänä.

Eilen käytiin taas Tsutayassa, ja vuokrasin neljä leffaa 700 jenillä. Tavallisesti vuokraan vain vanhoja leffoja, eli yleensä hinta on vain 100 jeniä kappale, mutta nyt lainasin pari uutuusleffaa, jotka olen pitkään halunnut nähdä. :) Huomenna kouluun, ei kyllä ole enää kamala ikävä ollut kun olen päässyt jo rytmiin. Huomenna myös alkaa luistelu, ja minua inhottaa, kun opettaja luulee taas että olen luistelun Suomen mestari. :D Japanilaiset muuten tuppaa luulemaan, että ulkomaalaiset on todella hyviä kaikissa urheiluissa. Liikuntatunnit on tosi kilpailuhenkisiä, ja hieman harmittaa ettei täällä ole mukavaa ja harrastusmielisempää tunnelmaa, kuten Suomessa. Se että nauttii urheilusta, olipa hyvä tai ei, ei riitä täällä. Pitää olla myös ylivoimaisesti paras. Ja minähän olen paras aikamoinen häviäjä, tosin, hyvä sellainen. :)

Nykyinen huoneeni :) Aika ihana minusta, juuri minun unelman näkönen!

Tällänen näkymä mun huoneen ikkunasta. Tosin nykyään on jopa vähän luntakin!

Sapporon jäähyväisjuhlista. Kuvassa lähtevät vaihtarit ja Japaniin jäävät, sekä vaihtarit jotka on menossa ensivuonna. :) Ja! Länsi-Hokkaidon piirin vaihtari..asiamiehet? :)

Sapporon Televisiotornista White Illuminationin aikana. :) Samana päivänä otettu kuin rotaryjuhlat olivat, halusivat nuo minun rotariklubin jäsenet käyttää minua siellä. :) Ja hyvä vain, olin pitkään halunnu mennä sinne! Sellanen Hokkaidon must to see- paikka :) 

Pitihän se ilmottaa aina että kuka on käyny. Näytti ainakin korealaisiakin kirjottaneen sinne ja sitten perusjapanilaisia :)

Tälläsessä kuvassa käytiin! Teetettiin myos erikseen kuva oikein, mutta se on tuolla minun huoneen seinällä, samaltapahan se näyttää kuin tämäkin :)

Televisiotorni

White Illumination. Oli kyllä komia, vaikkei hangista ollut tietoakaan vielä!

Lopuksi jäätelölle. :) En koskaan kyllästy virnuilemaan kun tuollasen jäätelöannoksen saan käteeni! :) Ja ei ole edes montaa tuollaista takana, kiitos Shiraoi Townin! Jos oisin Sapporossa, olisin varmaan lihonnut kahta enemmän :D

Matematikan tunnin jälkeen. :) Oli pakko ottaa kuva kun on niin ettei koskaan tajua tuosta ihan mitään. Sanovat että kun kerran pitkämatematiikka minulla on ja oon niin etevä että matikan tunneista jotain selkoa pitäis saada. Mutta en minä saa... Joskus "vaikeita tehtäviä" alan kattelemaan et ei hitsit, tuohan on ihan yläasteen matematiikkaa... Ja saan ratkastuksikin. Mutta monesti on liikaa nuita japanilaisia merkkejä että ymmärtäisin ihan mitään :) Mutta helppoa nuitten matikka on, sen voin sanoa. Mun koulu on sellanen jonne pääsee helpoiten yläasteen jälkeen, eli varmaan keskiarvo Suomen mittakaavassa pyorii siinä seitsemästä alaspäin. :)

Kenkälaatikko. :) Kaikilla muilla on jotkut numerot nuissa bokseissa mutta minun boksi tunnistetaan ihan kun siinä lukee "Ebe", nyt suoraan käännettynä.

Teeseremonia klubi! Oon kyllä tykänny! Enemmän voin kertoa koulumeinigistä vaikka ensipostauksessa sitten :)

Mun sanakirjat! Eli japani-englanti ja englanti-japani. Sitten on erikseen vielä suomi-englanti-suomi sanakirja :) Ja ainiin pieni mutta joskus hyviä sanoja sisältävä suomi-japani-suomi sanakirja! Ne jotka japaniin lähtee, kannattaa ottaa enkun sanakirja mukaan! Todennäkosesti joutuu niin paljon lukemaan englannin kielisiä oppikirjoja että, jos ei olekaan englannin kaikki sanat hallussa, voi olla pikkuongelmia. :)

Uudenvuodenjuhlan tarjontaa :) Arvatkaa kuka popsi mansikat <3

Uudenvuoden juhlapöytää myös! Sushia! Ite söin kyll vaa kaikkea muita kuin kalasusheja. Ja nuihin mätiin en oo kertaakaan uskaltanu koskea, haisee sen verran pahalle.. Voi, joskus ehkä uskallan :)

10 päivää lomaa jäljellä...

Huomenta. Tää loma on ollut niin... laiskaa että mä oon vaan opiskellu, kattonu televisiota, kävelly päättomästi kaduilla ja yrittäny tehä jotain vatsalihasharjotuksie. :D

Eli ei mitään kummempaa ole tapahtunu, mistä osaisin oikeestaan kirjottaa.

Kamalasti oon nähny unia, että oon menny Suomeen lomailemaan.
Ilma on täällä nyt hassun keväinen. Jotenkin jos aina aurinko pääsee paistamaan niin heti alkaa tuoksua kevät, mutta muuten on kyllä tällanen leuto talvi. Hieman kaipaan pakkaskelejä, eipä oo kokoajan tossut eli kengät märät kun ulos menee. :S

Hassulta tuntuu että alle vuoden päästä palaisin siihen samaan Suomen arkeen. Menen lukioon ja opiskelen ahkerasti ja moikkaan taas kavereita ja joudun olemaan tylsä ja sama minä, mikä olin ennen tänne tuloa. Toki ikävä on, mutta ikävältä tuntuu palata kouluun, missä ei ole yhtä iloisia ja puheliaita oppilaita kuin Japanissa. Japanissa saa olla enemmän omaitsensä kuin Suomessa.

Odotan koulun alkamista innolla. Oli lievä pettymys, että loma oli tällaista kotona lossittelyä. Oisin nyt edes hieman matkustelua odottanut, vaikka sukulaisilla jne. Mutta ei! Joten olen päättänyt välillä käydä itse kävelyllä, pyykännyt ja siivonnut ahkerasti ja tiskaaminenkin maistuu mukavalta. Ei se minua haittaa jos kotitoitä teen, olisi enemmän tekemistä kuin maata lattialla ja katsoa televisiota josta ei ymmärrä mitään. Koneellakaan en uskalla kauaa olla.

On se kuitenkin niin että kotona viihtyisin lomat paremmin. Tai jos minä koti-Suomessa olisin niin enhän minä kotona lomia ole koskaan, vaan mummolassa with Tiia ♥

Ensi jouluna lupaan juhlia joulua kyllä kaksin verroin ja kahta hauskemmin :)

Hyvää Uutta Vuotta 2011!

Moikka! Olis siis jäniksen vuosi kiinalaisen horoskoopin mukaan. Ja sen kyllä näkee Japanissa, jokaisessa mainoksessa, uudenvuoden korteissa ja kaikissa on vaa pupuja. :)

Niin, joulu ja uusi vuosi meni ja tuli. Jouluna ei sen kummemmin juhlittu, syotiin varmaan vaan mun iloksi vähän parempi illallinen, jossa oli kanaa, ranskiksia ja kaikenmaailman hedelmiä! Tykkäsin ihan kamalasti nuista hedelmistä, mutta muuten ei kyllä kamalasti jouluttanut.
Luulin sitten että Uusi Vuosi ois parempi juhla, mutta seki osottautu hieman pettymykseksi. Uutena vuotena syotiin siinä kello 6 Uuden Vuoden ateria, johon kuului sushia ja kaikenmaailman juustoja ja mansikoita, ja kaikkea. On kuviakin mutta... Kuvat saa taas odottaa, sorry!
Uusi vuosi oli pettymys siinä mielessä, ettei sukulaisia vastoin odotuksiani paljoa käynyt, ei ollut mitään perinne juttuja paljoa mitä tehdä yms. Sanotaan vaikka näin että kyllä me suomalaiset osataan juhlia. Japanissa ei uutena vuotena muuten ammuta raketteja, että jäinpäs siitäkin ilosta sitten.

Mutta Uuden vuoden päivänä sitten käytiin temppelissä rukoilemassa ja lapset sai vanhemmiltansa rahaa. Eikä mitään pieniä summia, n. 400 euroa nuo kuulema sai. Tietenkään minun host perheellä ei ole mitään velvollisuutta antaa minulle rahaa taikka joululahjoja, joten en odottanutkaan mitään. Mutta hieman sydäntä sitten lämmitti, kun vastoin odotuksiani minulle oli pieni joululahja ja vastoin odotuksiani sain "hieman" rahaa, kuten okaasan sanoi, Uutena vuotena, siis 10 000 jeniä. (eli n. 90 euroa) Kiittelin kyllä pitkään, en todellakaan odottanut ihan mitään. :)

Joten olenpas pitkästä aikaa rikkaampi. :)
Joulukuussa oli oikein ilkeä olo kun kaikki kuukausirahat menivät puhelimen ostoon, sitten Gacktin konserttiin meni rahaa junalippuihin ja toki matkamuistoja piti siltä reissulta saada :)

Vaikka japanilainen juhlinta ei ole niin riemukasta, kuin koti-Suomessa, en minä vieläkään lähtoäni ole kertaakaan katunut. Oppiipahan arvostamaan Suomea, kuinka ihana maa se on!
Ja Japanissakin on omat hyvät ja ihanat puolensa, mutta vielä tällä hetkellä tunnen kotimaahani suurempaa rakkautta. Tiedän, että sitten kun lähto kohtaa, saattaa olla mieli aivan toisin. En kuitenkaan haluaisi lähtä täältä pois, olen monena yonä nähnyt unta, että menen Suomeen "lomailemaan", mutta Suomessa iskee paniikki: Ei ole varaa matkalippuihin takaisin, en voi jäädä pitkäksi aikaa Suomeen jne.

Jos pitäisi valita näiden kahden maan väliltä juuri nyt, en osaisi päättää. Haluiaisin niin kovasti tuoda asioita täältä Suomeen, valinta olisi paljon helpompi, jos välimatka ei olisi vielä niin suuri.

Tulevaisuudestani en tiedä, nähdään sitten!