kulta-aikaa

Viikko on vierahtanyt, se on totta, etta vaihtarivuoden toinen puoli menee liian hitaasti ja toinen liian nopeasti. Nyt oon huomannut selkean muutoksen mun Suomi-ajatteluissa. Jos ihan maata ajatellaan, eika ihmisia joita naen, voisin hyvin jaada Japaniin. Taalla elama ei tunnu niin turvalliselta (tarkoitan maanjaristyksien puolesta), joten aina on mielessa jotain sapinaa, ja en tieda, olen niin sinut japanilaisuuteni kuin suomalaisuuteni kanssa. Toki, olen suomalainen ja ylpea siita, mutta tunnen itseni taysin japanilaiseksi.
Esimerkiksi puhuttiin hostaidin kanssa, etta aina jos tulee Shiraoissa vastaan ulkomaalainen, katson sita etta VAU 外国人! (がいこくじん、gaikokujin = ulkomaalainen) Hostaiti tokas siihen etta Eve, etkos sa itekkin ole ulkomaalainen? Olenko? Tunnenko itseni erilaiseksi, muista poikkeavaksi, avuttomaksi ja vieraaksi ulkomaalaiseksi? No en todellakaan. Olen osaa Japania, tarkemmin ottaen osaa Shiraoita, olen monestikin sanonut, etta "白老はエベの一番すきな町、二番は広島!" eli ensimmaisena pidan Shiraoista kaikista kunnista Japanista, ja toiseksi Hiroshimasta!

Mutta onhan se totta etta on ikava kavereita ja perhetta. Ensivuodelle on paljon suunnitelmia ja haaveita vailla toteutusta. Yksi haaveeni on, ennen jos paatan menevani takaisin pidemmaksi aikaa Japaniin, saastaa rahaa ja kesalla kayda kuukauden "Moikkaustrippi" Hokkaidolla, siis toisin sanoen Shiraoissa. Ja haluaisin ottaa kaverin mukaan tai perheesta jonkun tai ihan kenet vaan ja nayttaa missa olen asunut ja moikattaisiin koulua ja perheita jne. Olen osaa niita, samanlailla kuin osaa Suomea.

Lahtopaivaa ei ole viela selvilla mutta 23.7. paivan jalkeen. またわかんない. Eipa tiedeta viela.

Mutta minapa menen syomaan. Piti kertoa etta vaihdan perhettani tassa kuussa, veikkaan joskus 20.5. tai jotain. En halua vaihtaa! Tykkaan tasta perheesta tosi paljon, mutta joo, varmasti next hostfamilykin on ihan hieno! :) (Ainakin kaikki sanoo etta talo on iso ja hieno...)

またね！　Nahdaan!