Moikka. Ja anteeksi. Taas tulee tallanen anteeksi kun en ole kirjoitellut postaus syyna on etta nettiin en ole paassyt. Hinkua on ollut kirjoitella mutta minkas teet.
Milloinkohan viimeksi olen kirjoittanut, varmaan tammi-helmikuussa. No, aloitetaanpas sitten
Vaihdoin tosiaan helmikuun 19. paiva perhetta. Perhe on iso, vanhemmat, mummo ja sisaria nelja kappaletta. Vanhin, Serina, on jnuuri aloittanut lukion ja nuorin, Honoko, taas on kuukauden ikainen. Hupaisaa kylla, parhaiten viihdyn ala-asteikaisen tyton Ririkan ja yla-asteen seitsemannella luokalla olevan Airin kanssa. Isa on myos todella mukava, yleensa kiireinen, mutta naen kouluaamuisin ja sunnuntaisin hanta. Olen tykannyt hanesta todella paljon siksi, koska tama tietaa FORMULAT. Voi sita onnea! Voi sita onnea!! Olen aina ollut ihan hullaantunut jos joku tietaa jotakin edes formuloista (siis itsehan olen kamala expertti joooooo, en ole, mutta kiinnostusta riittaayhtapaljon kuin ala-asteikaista hevosista.) ja minun luokan pojat teki hienon ja hienon piirrustuksen Alonsosta ja Kobayashista, taytyy joskus nayttaa. :)
Helmikuussa kavin International Nightissa, Sapporossa, jossa oli paljon suomalaisia. Itseasiassa teemana oli Suomen koulut ja pohdittiin aika paljon, miksi Suomen koulut ovat olleet niin hyvin arvostettuja. Tai on kai ne edelleenkin hyvia, ainakin monin kerroin parempia kuin japanilainen koulusysteemi, sen voin sanoa! Harmittaa tosi paljon, etta yksityiset koulut Japanissa on huipputasoa ja valtion koulut pohjasakkaa suoraan sanoen. Olen valtion koulussa, ja tiedan tasantarkkaan, mitka on minun kouluni puutteet, ja jotka haluaisin muuttaa, mutta ei nyt Roomaakaan paivassa rakennettu (Kiikalta kiitos ilkeasta sananlaskusta, joka alko arsyttamaan niin paljon etta jai mieleen <3)
Mitas muuta. Samalla kaytiin 雪まつりssa, Sapporossa, ja uskonpa etta jotkut ovat jopa kuulleet tasta tapahtumasta. Odotin kylla suurempaa, suoraan sanottuna, mutta olihan se nattia. Monesti olen juuri nahtavyyksien kanssa pettynyt, kun ei ne niin hienoja olekaan (Hiroshiman rauhanpuistoa lukuunottamatta, mutta eihan se ole hieno, se oli kaameata. :)) kuin kuvittelin. Yleensa pienet arkiset jutut enemman ihmetyttaa kuin temppelit ja buddhapatsaat, jotka on suoraan sanottuna etta kun yhden on nahnyt, on nahnyt kaikki. Perheenvaihdot, uuden holmoilta tuntuvat jutut on taas sita joka ihmetyttaa. Mutta mitaan varsinaista shokkia en ole huomannut.
Tulipa tassa mieleen, etta kerran olin ystavani uudessa hienossa talossa (rahaa oli satsattu huh huh) ja menin vessaan, saikahdin tavattomasti kun avasin vessan oven niin vessan pontto aukaisee itsestaan ponton ...luukun? Onko se luukku? (KANSI!!) No kuitenkin, saikahdin kamalasti sita, melkein kiljuin.
Kysymys lukijoille: Onko minun Suomen kieleni muuttunut mihin suuntaan? Kun teksteja lukee (elkaa syyttako pilkkuvirheista ym), kuulostaako joku sellaselta ulkomaalaisen suomelta? (Oli muuten kamalan hankala muodostaa ulkomaalaisen suomi = ei-natiivipuhujan, ei-syntynyt-suomessa... MIKA SE SANA ON??)
Ja jos vaihdosta on pitempia kysymyksia, toivoisin etta lahettaisitte tahan sahkopostiosoitteeseen viestin, siita saa helpoiten minut kiinni: pikkuzupont123@softbank.ne.jp
Mulla tulee jatkossakin olemaan hankaluuksia netin kanssa mutta pyrin kerran viikossa taas alkamaan seuraamaan Facebookia, sahkoposteja ja blogeja. :) たいへん。 Rankka on elama.
Ah, ja jos olette menossa japaniin vaihtoon ja ostatte puhelimen, pieni vinkki: Yleensa tyokaluista loytyy englanti-japani sanakirja, joka on toki pieni, mutta on kateva silloin talloin. Jos televisiosta huomaa tutun sanan jonka muistaa muttei tieda merkitysta, helpointa kattoa siita! Oon oppinut PALJON sanastoa tuon sanakirjan avulla, vaikka se onkin vahan huono.
Japanissa on nyt kevat, tosin nyt on takatalvi. Tanaan kolmosluokkalaiset paasivat autuaaseen vapauteen ja minun tuli ikava. Juuri kun ehti sanoa monille, hyvin tarkeille ihmisille, ah, pitkasta aikaa, olikin aika sanoa sayonara, ei tietoakaan milloin, jos koskaan, seuraavan kerran niita ihania ihmisia nakee.
Vaihtovuodella on huononsakin puolensa, se oli tiedossa, mutta mitaan ei ymmarra vasta kun aika koittaa, jos silloinkaan.
Joskus heraan aamuun ja tajuan ei hitsit, olen Japanissa, olen ollut 6 kuukautta Japanissa, lahden pian!
Tykkaan asua taalla, ei enaa kamalasti ole ikava Suomeen, mutta silti paluu maistuu yhta makealta ajatuksissa kuin lahtokin maistui. Mutta karvas sivumaku tassa toisessa ajatuksessa onkin.
Yksi lahtee, yksi tulee tilalle.
tiistai 1. maaliskuuta 2011
tiistai 18. tammikuuta 2011
Heipparallaa!
Moikka, on taas jääny kirjottelu, yritän pitää kerran viikossa yksi postaus- periaatetta. TOKI enemmänkin kirjottelen jos huvittaa, mutta yleensä laiskottaa sen verran. Kuvia en pystynyt laittamaan kun kameran usb-johto on hukassa, vieläkin, eikä koneessa ole kortinlukijaa. Onneksi olen tällainen fiksu nuori nainen ja keksin että vanhan kameran usb-johto on kyllä tallessa ja vanha kamerakin on vielä olemassa, eli kortti vain vanhaan kameraan ja menoksi!! Itseasiassa keksin tuon konstin vasta eilen, jyllättyäni koko huoneen ylösalaisin. :)
Eli kuvapostaus! Kuvia on aika roppakaupalla, aivan aussien läksiäisjuhlista (Olikohan 11.12.?) Uuteen Vuoteen asti.
Huomasin muuten, että en ole kuin kuukauden enää tässä perheessä! Vastahan minä tähän perheeseen tulin! Vaihto on sitten 19.2.2011, eli ne ihmiset, jotka lähettelevät kirjeitä minulle, varautukoot. Yritän ottaa selvää osoitteesta heti kun pääsen kunnon puheväliin perheen kanssa! Seuraavassa perheessä onkin sitten elämää, perheeseen kuuluu äiti, isä ja 4 siskoa, joista nuorin on viime viikolla syntynyt. :) Mutta minullehan tuo ei mitenkään uutta ole että lapsia on talossa, itse olen melkein koko elämäni elänyt lasten ympäröimänä.
Eilen käytiin taas Tsutayassa, ja vuokrasin neljä leffaa 700 jenillä. Tavallisesti vuokraan vain vanhoja leffoja, eli yleensä hinta on vain 100 jeniä kappale, mutta nyt lainasin pari uutuusleffaa, jotka olen pitkään halunnut nähdä. :) Huomenna kouluun, ei kyllä ole enää kamala ikävä ollut kun olen päässyt jo rytmiin. Huomenna myös alkaa luistelu, ja minua inhottaa, kun opettaja luulee taas että olen luistelun Suomen mestari. :D Japanilaiset muuten tuppaa luulemaan, että ulkomaalaiset on todella hyviä kaikissa urheiluissa. Liikuntatunnit on tosi kilpailuhenkisiä, ja hieman harmittaa ettei täällä ole mukavaa ja harrastusmielisempää tunnelmaa, kuten Suomessa. Se että nauttii urheilusta, olipa hyvä tai ei, ei riitä täällä. Pitää olla myös ylivoimaisesti paras. Ja minähän olenparas aikamoinen häviäjä, tosin, hyvä sellainen. :)
Eli kuvapostaus! Kuvia on aika roppakaupalla, aivan aussien läksiäisjuhlista (Olikohan 11.12.?) Uuteen Vuoteen asti.
Huomasin muuten, että en ole kuin kuukauden enää tässä perheessä! Vastahan minä tähän perheeseen tulin! Vaihto on sitten 19.2.2011, eli ne ihmiset, jotka lähettelevät kirjeitä minulle, varautukoot. Yritän ottaa selvää osoitteesta heti kun pääsen kunnon puheväliin perheen kanssa! Seuraavassa perheessä onkin sitten elämää, perheeseen kuuluu äiti, isä ja 4 siskoa, joista nuorin on viime viikolla syntynyt. :) Mutta minullehan tuo ei mitenkään uutta ole että lapsia on talossa, itse olen melkein koko elämäni elänyt lasten ympäröimänä.
Eilen käytiin taas Tsutayassa, ja vuokrasin neljä leffaa 700 jenillä. Tavallisesti vuokraan vain vanhoja leffoja, eli yleensä hinta on vain 100 jeniä kappale, mutta nyt lainasin pari uutuusleffaa, jotka olen pitkään halunnut nähdä. :) Huomenna kouluun, ei kyllä ole enää kamala ikävä ollut kun olen päässyt jo rytmiin. Huomenna myös alkaa luistelu, ja minua inhottaa, kun opettaja luulee taas että olen luistelun Suomen mestari. :D Japanilaiset muuten tuppaa luulemaan, että ulkomaalaiset on todella hyviä kaikissa urheiluissa. Liikuntatunnit on tosi kilpailuhenkisiä, ja hieman harmittaa ettei täällä ole mukavaa ja harrastusmielisempää tunnelmaa, kuten Suomessa. Se että nauttii urheilusta, olipa hyvä tai ei, ei riitä täällä. Pitää olla myös ylivoimaisesti paras. Ja minähän olen
 |
| Nykyinen huoneeni :) Aika ihana minusta, juuri minun unelman näkönen! |
 |
| Tällänen näkymä mun huoneen ikkunasta. Tosin nykyään on jopa vähän luntakin! |
 |
| Sapporon jäähyväisjuhlista. Kuvassa lähtevät vaihtarit ja Japaniin jäävät, sekä vaihtarit jotka on menossa ensivuonna. :) Ja! Länsi-Hokkaidon piirin vaihtari..asiamiehet? :) |
 |
| Sapporon Televisiotornista White Illuminationin aikana. :) Samana päivänä otettu kuin rotaryjuhlat olivat, halusivat nuo minun rotariklubin jäsenet käyttää minua siellä. :) Ja hyvä vain, olin pitkään halunnu mennä sinne! Sellanen Hokkaidon must to see- paikka :) |
 |
| Pitihän se ilmottaa aina että kuka on käyny. Näytti ainakin korealaisiakin kirjottaneen sinne ja sitten perusjapanilaisia :) |
 |
| Tälläsessä kuvassa käytiin! Teetettiin myos erikseen kuva oikein, mutta se on tuolla minun huoneen seinällä, samaltapahan se näyttää kuin tämäkin :) |
 |
| Televisiotorni |
 |
| White Illumination. Oli kyllä komia, vaikkei hangista ollut tietoakaan vielä! |
 |
| Lopuksi jäätelölle. :) En koskaan kyllästy virnuilemaan kun tuollasen jäätelöannoksen saan käteeni! :) Ja ei ole edes montaa tuollaista takana, kiitos Shiraoi Townin! Jos oisin Sapporossa, olisin varmaan lihonnut kahta enemmän :D |
 |
| Matematikan tunnin jälkeen. :) Oli pakko ottaa kuva kun on niin ettei koskaan tajua tuosta ihan mitään. Sanovat että kun kerran pitkämatematiikka minulla on ja oon niin etevä että matikan tunneista jotain selkoa pitäis saada. Mutta en minä saa... Joskus "vaikeita tehtäviä" alan kattelemaan et ei hitsit, tuohan on ihan yläasteen matematiikkaa... Ja saan ratkastuksikin. Mutta monesti on liikaa nuita japanilaisia merkkejä että ymmärtäisin ihan mitään :) Mutta helppoa nuitten matikka on, sen voin sanoa. Mun koulu on sellanen jonne pääsee helpoiten yläasteen jälkeen, eli varmaan keskiarvo Suomen mittakaavassa pyorii siinä seitsemästä alaspäin. :) |
 |
| Kenkälaatikko. :) Kaikilla muilla on jotkut numerot nuissa bokseissa mutta minun boksi tunnistetaan ihan kun siinä lukee "Ebe", nyt suoraan käännettynä. |
 |
| Teeseremonia klubi! Oon kyllä tykänny! Enemmän voin kertoa koulumeinigistä vaikka ensipostauksessa sitten :) |
 |
| Mun sanakirjat! Eli japani-englanti ja englanti-japani. Sitten on erikseen vielä suomi-englanti-suomi sanakirja :) Ja ainiin pieni mutta joskus hyviä sanoja sisältävä suomi-japani-suomi sanakirja! Ne jotka japaniin lähtee, kannattaa ottaa enkun sanakirja mukaan! Todennäkosesti joutuu niin paljon lukemaan englannin kielisiä oppikirjoja että, jos ei olekaan englannin kaikki sanat hallussa, voi olla pikkuongelmia. :) |
 |
| Uudenvuodenjuhlan tarjontaa :) Arvatkaa kuka popsi mansikat <3 |
 |
| Uudenvuoden juhlapöytää myös! Sushia! Ite söin kyll vaa kaikkea muita kuin kalasusheja. Ja nuihin mätiin en oo kertaakaan uskaltanu koskea, haisee sen verran pahalle.. Voi, joskus ehkä uskallan :) |
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
10 päivää lomaa jäljellä...
Huomenta. Tää loma on ollut niin... laiskaa että mä oon vaan opiskellu, kattonu televisiota, kävelly päättomästi kaduilla ja yrittäny tehä jotain vatsalihasharjotuksie. :D
Eli ei mitään kummempaa ole tapahtunu, mistä osaisin oikeestaan kirjottaa.
Kamalasti oon nähny unia, että oon menny Suomeen lomailemaan.
Ilma on täällä nyt hassun keväinen. Jotenkin jos aina aurinko pääsee paistamaan niin heti alkaa tuoksua kevät, mutta muuten on kyllä tällanen leuto talvi. Hieman kaipaan pakkaskelejä, eipä oo kokoajan tossut eli kengät märät kun ulos menee. :S
Hassulta tuntuu että alle vuoden päästä palaisin siihen samaan Suomen arkeen. Menen lukioon ja opiskelen ahkerasti ja moikkaan taas kavereita ja joudun olemaan tylsä ja sama minä, mikä olin ennen tänne tuloa. Toki ikävä on, mutta ikävältä tuntuu palata kouluun, missä ei ole yhtä iloisia ja puheliaita oppilaita kuin Japanissa. Japanissa saa olla enemmän omaitsensä kuin Suomessa.
Odotan koulun alkamista innolla. Oli lievä pettymys, että loma oli tällaista kotona lossittelyä. Oisin nyt edes hieman matkustelua odottanut, vaikka sukulaisilla jne. Mutta ei! Joten olen päättänyt välillä käydä itse kävelyllä, pyykännyt ja siivonnut ahkerasti ja tiskaaminenkin maistuu mukavalta. Ei se minua haittaa jos kotitoitä teen, olisi enemmän tekemistä kuin maata lattialla ja katsoa televisiota josta ei ymmärrä mitään. Koneellakaan en uskalla kauaa olla.
On se kuitenkin niin että kotona viihtyisin lomat paremmin. Tai jos minä koti-Suomessa olisin niin enhän minä kotona lomia ole koskaan, vaan mummolassa with Tiia ♥
Ensi jouluna lupaan juhlia joulua kyllä kaksin verroin ja kahta hauskemmin :)
Eli ei mitään kummempaa ole tapahtunu, mistä osaisin oikeestaan kirjottaa.
Kamalasti oon nähny unia, että oon menny Suomeen lomailemaan.
Ilma on täällä nyt hassun keväinen. Jotenkin jos aina aurinko pääsee paistamaan niin heti alkaa tuoksua kevät, mutta muuten on kyllä tällanen leuto talvi. Hieman kaipaan pakkaskelejä, eipä oo kokoajan tossut eli kengät märät kun ulos menee. :S
Hassulta tuntuu että alle vuoden päästä palaisin siihen samaan Suomen arkeen. Menen lukioon ja opiskelen ahkerasti ja moikkaan taas kavereita ja joudun olemaan tylsä ja sama minä, mikä olin ennen tänne tuloa. Toki ikävä on, mutta ikävältä tuntuu palata kouluun, missä ei ole yhtä iloisia ja puheliaita oppilaita kuin Japanissa. Japanissa saa olla enemmän omaitsensä kuin Suomessa.
Odotan koulun alkamista innolla. Oli lievä pettymys, että loma oli tällaista kotona lossittelyä. Oisin nyt edes hieman matkustelua odottanut, vaikka sukulaisilla jne. Mutta ei! Joten olen päättänyt välillä käydä itse kävelyllä, pyykännyt ja siivonnut ahkerasti ja tiskaaminenkin maistuu mukavalta. Ei se minua haittaa jos kotitoitä teen, olisi enemmän tekemistä kuin maata lattialla ja katsoa televisiota josta ei ymmärrä mitään. Koneellakaan en uskalla kauaa olla.
On se kuitenkin niin että kotona viihtyisin lomat paremmin. Tai jos minä koti-Suomessa olisin niin enhän minä kotona lomia ole koskaan, vaan mummolassa with Tiia ♥
Ensi jouluna lupaan juhlia joulua kyllä kaksin verroin ja kahta hauskemmin :)
tiistai 4. tammikuuta 2011
Hyvää Uutta Vuotta 2011!
Moikka! Olis siis jäniksen vuosi kiinalaisen horoskoopin mukaan. Ja sen kyllä näkee Japanissa, jokaisessa mainoksessa, uudenvuoden korteissa ja kaikissa on vaa pupuja. :)
Niin, joulu ja uusi vuosi meni ja tuli. Jouluna ei sen kummemmin juhlittu, syotiin varmaan vaan mun iloksi vähän parempi illallinen, jossa oli kanaa, ranskiksia ja kaikenmaailman hedelmiä! Tykkäsin ihan kamalasti nuista hedelmistä, mutta muuten ei kyllä kamalasti jouluttanut.
Luulin sitten että Uusi Vuosi ois parempi juhla, mutta seki osottautu hieman pettymykseksi. Uutena vuotena syotiin siinä kello 6 Uuden Vuoden ateria, johon kuului sushia ja kaikenmaailman juustoja ja mansikoita, ja kaikkea. On kuviakin mutta... Kuvat saa taas odottaa, sorry!
Uusi vuosi oli pettymys siinä mielessä, ettei sukulaisia vastoin odotuksiani paljoa käynyt, ei ollut mitään perinne juttuja paljoa mitä tehdä yms. Sanotaan vaikka näin että kyllä me suomalaiset osataan juhlia. Japanissa ei uutena vuotena muuten ammuta raketteja, että jäinpäs siitäkin ilosta sitten.
Mutta Uuden vuoden päivänä sitten käytiin temppelissä rukoilemassa ja lapset sai vanhemmiltansa rahaa. Eikä mitään pieniä summia, n. 400 euroa nuo kuulema sai. Tietenkään minun host perheellä ei ole mitään velvollisuutta antaa minulle rahaa taikka joululahjoja, joten en odottanutkaan mitään. Mutta hieman sydäntä sitten lämmitti, kun vastoin odotuksiani minulle oli pieni joululahja ja vastoin odotuksiani sain "hieman" rahaa, kuten okaasan sanoi, Uutena vuotena, siis 10 000 jeniä. (eli n. 90 euroa) Kiittelin kyllä pitkään, en todellakaan odottanut ihan mitään. :)
Joten olenpas pitkästä aikaa rikkaampi. :)
Joulukuussa oli oikein ilkeä olo kun kaikki kuukausirahat menivät puhelimen ostoon, sitten Gacktin konserttiin meni rahaa junalippuihin ja toki matkamuistoja piti siltä reissulta saada :)
Vaikka japanilainen juhlinta ei ole niin riemukasta, kuin koti-Suomessa, en minä vieläkään lähtoäni ole kertaakaan katunut. Oppiipahan arvostamaan Suomea, kuinka ihana maa se on!
Ja Japanissakin on omat hyvät ja ihanat puolensa, mutta vielä tällä hetkellä tunnen kotimaahani suurempaa rakkautta. Tiedän, että sitten kun lähto kohtaa, saattaa olla mieli aivan toisin. En kuitenkaan haluaisi lähtä täältä pois, olen monena yonä nähnyt unta, että menen Suomeen "lomailemaan", mutta Suomessa iskee paniikki: Ei ole varaa matkalippuihin takaisin, en voi jäädä pitkäksi aikaa Suomeen jne.
Jos pitäisi valita näiden kahden maan väliltä juuri nyt, en osaisi päättää. Haluiaisin niin kovasti tuoda asioita täältä Suomeen, valinta olisi paljon helpompi, jos välimatka ei olisi vielä niin suuri.
Tulevaisuudestani en tiedä, nähdään sitten!
Niin, joulu ja uusi vuosi meni ja tuli. Jouluna ei sen kummemmin juhlittu, syotiin varmaan vaan mun iloksi vähän parempi illallinen, jossa oli kanaa, ranskiksia ja kaikenmaailman hedelmiä! Tykkäsin ihan kamalasti nuista hedelmistä, mutta muuten ei kyllä kamalasti jouluttanut.
Luulin sitten että Uusi Vuosi ois parempi juhla, mutta seki osottautu hieman pettymykseksi. Uutena vuotena syotiin siinä kello 6 Uuden Vuoden ateria, johon kuului sushia ja kaikenmaailman juustoja ja mansikoita, ja kaikkea. On kuviakin mutta... Kuvat saa taas odottaa, sorry!
Uusi vuosi oli pettymys siinä mielessä, ettei sukulaisia vastoin odotuksiani paljoa käynyt, ei ollut mitään perinne juttuja paljoa mitä tehdä yms. Sanotaan vaikka näin että kyllä me suomalaiset osataan juhlia. Japanissa ei uutena vuotena muuten ammuta raketteja, että jäinpäs siitäkin ilosta sitten.
Mutta Uuden vuoden päivänä sitten käytiin temppelissä rukoilemassa ja lapset sai vanhemmiltansa rahaa. Eikä mitään pieniä summia, n. 400 euroa nuo kuulema sai. Tietenkään minun host perheellä ei ole mitään velvollisuutta antaa minulle rahaa taikka joululahjoja, joten en odottanutkaan mitään. Mutta hieman sydäntä sitten lämmitti, kun vastoin odotuksiani minulle oli pieni joululahja ja vastoin odotuksiani sain "hieman" rahaa, kuten okaasan sanoi, Uutena vuotena, siis 10 000 jeniä. (eli n. 90 euroa) Kiittelin kyllä pitkään, en todellakaan odottanut ihan mitään. :)
Joten olenpas pitkästä aikaa rikkaampi. :)
Joulukuussa oli oikein ilkeä olo kun kaikki kuukausirahat menivät puhelimen ostoon, sitten Gacktin konserttiin meni rahaa junalippuihin ja toki matkamuistoja piti siltä reissulta saada :)
Vaikka japanilainen juhlinta ei ole niin riemukasta, kuin koti-Suomessa, en minä vieläkään lähtoäni ole kertaakaan katunut. Oppiipahan arvostamaan Suomea, kuinka ihana maa se on!
Ja Japanissakin on omat hyvät ja ihanat puolensa, mutta vielä tällä hetkellä tunnen kotimaahani suurempaa rakkautta. Tiedän, että sitten kun lähto kohtaa, saattaa olla mieli aivan toisin. En kuitenkaan haluaisi lähtä täältä pois, olen monena yonä nähnyt unta, että menen Suomeen "lomailemaan", mutta Suomessa iskee paniikki: Ei ole varaa matkalippuihin takaisin, en voi jäädä pitkäksi aikaa Suomeen jne.
Jos pitäisi valita näiden kahden maan väliltä juuri nyt, en osaisi päättää. Haluiaisin niin kovasti tuoda asioita täältä Suomeen, valinta olisi paljon helpompi, jos välimatka ei olisi vielä niin suuri.
Tulevaisuudestani en tiedä, nähdään sitten!
lauantai 25. joulukuuta 2010
Hyvaa Joulua メリークリマス！
Eilen oli jouluaatto. Eli minulla raa`asti kolmeen asti koulua. Koulun loputtua pyrytti lunta mukavasti - olen aina tykannyt lymipyryista, ja varsinkin kavella niissa. Kavin valissa Seicomartissa ostamassa joululahjoja - eli suklaata ja karkkia. Kotiin tultuani ei joulua kylla nakynyt missaan, eika minullakaan tuntunut kuin sydamessani. Lahjaksi sain kuva-albumin, jota olin toivonut ja tykkasin kovasti, tosi natti!
Illallinen oli tavallista koreampi, ruokana syotiin kanaa ja ranskalaisia, viinirypalelimukkaa ja hedelmia (mansikkaa, kiivia, melonia, ananasta jne). Jalkiruoaksi hyvin japanilainen tapa viettaa joulua: kakkua! Minulle oli perinteinen mansikka kakku, muille suklaa ja juustokakkuja. :)
Toisaalta eilen kaipasin eniten koskaan kotiini. Joulun loydan niista suomalaisista muistoista. En ole ennemmin joululauluja kuunnellut, mutta nyt olen kuunnellut. Parhain joululahjani on varmaan se, etta opin arvostamaan suomalaista joulua. En niinkaan lahjoja kaipaa, kaipaan enemmankin jouluruokaa, perhetunnelmaa, joulukuusen koristelemista, kaikkea sita, mika saa joulun jouluksi.
Tavallisesti vietan jouluni mummolassa- tana jouluna en viettanyt, mutta sita enemman haluan viettaa ensijoulun! Tulee niin kova ikava niita jouluisia muistoja, taalla ei ole edes kynttiloita missaan ja varmaan en saa edes niita polttaakkaan koska saannot :))
Lopuksi aion antaa teille joululahjan: Kerron loput luokkaretkestani!! Vihdoinkin!! Tulee aika kuvapainoitteista kamaa, varautukaa!!
3. paiva: Shinkansen- luotijunalla Hiroshimaan ja sielta Tokioon
Jostain kumman syysta tuli jotain virheita tuosta Tokion kuvien kohdalla... No! Malttakaapa sitten myohemmin lisaa ;))
Illallinen oli tavallista koreampi, ruokana syotiin kanaa ja ranskalaisia, viinirypalelimukkaa ja hedelmia (mansikkaa, kiivia, melonia, ananasta jne). Jalkiruoaksi hyvin japanilainen tapa viettaa joulua: kakkua! Minulle oli perinteinen mansikka kakku, muille suklaa ja juustokakkuja. :)
Toisaalta eilen kaipasin eniten koskaan kotiini. Joulun loydan niista suomalaisista muistoista. En ole ennemmin joululauluja kuunnellut, mutta nyt olen kuunnellut. Parhain joululahjani on varmaan se, etta opin arvostamaan suomalaista joulua. En niinkaan lahjoja kaipaa, kaipaan enemmankin jouluruokaa, perhetunnelmaa, joulukuusen koristelemista, kaikkea sita, mika saa joulun jouluksi.
Tavallisesti vietan jouluni mummolassa- tana jouluna en viettanyt, mutta sita enemman haluan viettaa ensijoulun! Tulee niin kova ikava niita jouluisia muistoja, taalla ei ole edes kynttiloita missaan ja varmaan en saa edes niita polttaakkaan koska saannot :))
Lopuksi aion antaa teille joululahjan: Kerron loput luokkaretkestani!! Vihdoinkin!! Tulee aika kuvapainoitteista kamaa, varautukaa!!
3. paiva: Shinkansen- luotijunalla Hiroshimaan ja sielta Tokioon
 |
| Lahto 8:20 Kiotosta Hiroshimaan |
 |
| Tollanen vahan huono kuva tuosta kiitomadosta. :) |
 |
| Hiroshimassa syotiin sit Okonomiyakia! Namii! Hyvaa oli! |
 |
| Okonomiyaki ravintolasta. |
 |
| Hiroshiman... Se janna rauniotalo. Kuva kun oli ehjana viela, itkin suurinpiirtein piilossa koko paivan, kun Hiroshimassa oltiin. Luulin et kun oon nahny museon jne, ymmartaisin kaikkea paljon paremmin. Ehka ymmarrankin, mutta silti en ymmarra. Haluaisin kayda uudelleen Hiroshimassa, omalla ajalla, etta voisin tutkia omassa rauhassa tata kaikkea ja ymmartaa sita paremmin. |
 |
| Sanomattakin selvaa. |
 |
| Lasten Rauhamuistomerkki |
 |
| Lasten rauhamuistomerkki |
 |
| Lisää kuvateksti |
 |
| Tama laitto hymyilemaan, ei ole paikkaa missa Rotarit ei olisi mukana! Ja Hiroshiman rauhanpuisto on mika parhain paikka rotareille. :) Tuli tosi ylpea olo. :) |
 |
| Hiroshima raunioissa |
 |
| Ylemman kuvan "kuvateksti", nain lyhyesti sanottuna kaikki kellot rajahdyksen aikana pysahtyi samaan aikaan: 8:15. Aika hirvittavaa. |
 |
| Tama oli sellanen josta olin nahnyt kuvia ennenkin ja halusin nahda enemman. Tarina on sellanen etta kolmipyoraisen omistaja, melkein 4 vuotias poika, rakasti ajella tuolla pyoralla. Rajahtamishetkella poika oli pyorailemassa talla pyoralla ja pojan isa loysi pojan pahasti palaneena. Poika kuoli samana yona. Isa hautasi pojan ja pyoran ja kyparan takapihalle, pyoran sen takia etta poika sais ajella vielakin samalla pyoralla. 40 vuotta myohemmin pojan isa halusi siirtaa pojan haudan perhehautaan, ja samalla kaivo ylos pyoran ja kyparan, jotka lahjoitti sitten museolle. Aika karkea suomennos, mutta niille vahan kuvastamaan, jos ei ymmarra englannista patkan vertaakaan. (Ei silla etta ite osaisin englantia ihailtavan hyvin, ainakaan enaa...) |
 |
| Kuvasta nakee etta ei oikein naurattanu. |
torstai 23. joulukuuta 2010
Kiireista, muttei niin jouluista
Tervehdys Suomen vaki. Teillon varmaan kamalat joulubuumit paalla, huomenna onkin jo jouluaatto... Mutta kappas huomennahan on minulla viela yksi paiva koulua ennen talvilomaa! Tanaan taitaa olla keisarin syntymapaiva jos en vaarin muista.
Parin kolmen viikon aikana on tapahtunut paljon. Kaksi viikonloppua taaksepain oli Rotaryjuhlat Sapporossa, jotka oli oikeastaan Laksiaisjuhlat aussilaisille. Uuden vuoden jalkeen tulee siis uusia vaihtareita Australiasta ja varmaan mennaan jossain vaiheessa laskettelemaan, josta mina en ratkea riemusta, silla en tykkaa nolata itteani julkisesti. Mutta oon nolannu niin monet kerrat Japanissa, etta siihen alkaa jo tottua pian. :)
Samaisena paivana kaytiin katsomassa Sapporon White Illuminatiota yhdessa parin rotary klubini jasenen kanssa. Kaytiin siis Sapporon televisio tornissa missa lie, kuvia lupaan laittaa ensi postauksessa, kamera jai taas jonnekkin. Mutta todella mukavaa oli! Seuraavana paivana kavin myos jonkun yksityisenglannin luokan joulujuhlassa, se oli saman tyylinen kun Suomen koulujen joulujuhlat. :) Mutta mukavaa oli ja hauska katsella. :D
Viime viikonloppuna rikoin sitten eraan unelmani, menin katsomaan GACKTia. :) Kyseessa oli siis kolmituntinen naytelma, taynna taistelukohtauksia ja mahtavia efekteja! Hyvat paikat oli, ja vaikka ei konsertti ollutkaan, mielummin mina siella naytelmassa istuin. Yleiso oli hiljaa kokoajan ja pystyi keskittymaan itse oleelliseen, eika kirkua kuin hullu ja nahda vain kasia, itse henkiloa ei melkein ollenkaan. Gackt oli tavalliseen tapaansa hyvin kaunis ja taydellinen, ja oli melkein kokoajan lavalla. :) Tarinasta en ymmartanyt paljoakaan, mutta Gackt esitti jotain kuuluisaa fiktiivista samuraihenkiloa, Nemuria. (Olenpas asiantuntevalla paalla.)
Wikipediassa lisaa Nemurista: http://en.wikipedia.org/wiki/Nemuri_Kyoshir%C5%8D#Nemuri_X_Gackt_Project
Koko naytelma tuntui uskomattomalta, Gackt vaikutti 10 vuotta nuoremmalta kuin on. Aluksi katsoinkin etta VOI KAMALA KUN NAYTTAA IHAN MALISUN GACKTILTA. Mutta, jos googletatte hakusanalla GACKT x NEMURI saatte kuvaa kimonosta, missa han esiintyi. :) Helmikuussa nayttaisi olevan GACKT x KIMONO niminen projekti ja varmaan naytelmaakin tiedossa, mutta pelkaanpa ettei tahdo olla rahaa enaa siihen. :)
Uudelleen mennaan kylla katsomaan joku paiva, uusi unelmani on paasta ihan kattelemaan/juttusille/tai jtn muuta, kyseisen henkilon kanssa.
Kiitos GACKT!
Tanaan olen menossa englanninopettajan kanssa joulukonserttiin. Huomenna olisi koulua ja sitten vihdoinkin kolmen viikon loma!
Aika on kylla joulukuussa kulkenut siiville. Liityin muuten tee seremonia klubiin, jossa siis juodaan japanilaista vihreaa teeta ihme etikettien kera. Mielenkiintoista ja tuntee itsensa elegantiksi ja sivistyneeksi, monet japanilaisetkaan ei hallitse naita etiketteja. :)
Lopuksi viela kuva obentostani, lounasboksistani, jonka otan joka paiva kouluun. Kuvan laatua saatte syyttaa puhelintani. :))
Hauskalta tuntuu, kun televisiosta on alkanut erottaa koomikkoja, tv-sarjoja ja musiikkia. Nykyisessa perheessani kuunnellaan paljon valtavirran musiikkia, ja olen huomannut joskus hyrailevan paljon niita biiseja. Kovia sanoja on mm. AKB48 (musiikkiryhma, ihan kamalan iso tyttoryhma) ja amerikkalainen muusikko Taylor Swift. :)
Parin kolmen viikon aikana on tapahtunut paljon. Kaksi viikonloppua taaksepain oli Rotaryjuhlat Sapporossa, jotka oli oikeastaan Laksiaisjuhlat aussilaisille. Uuden vuoden jalkeen tulee siis uusia vaihtareita Australiasta ja varmaan mennaan jossain vaiheessa laskettelemaan, josta mina en ratkea riemusta, silla en tykkaa nolata itteani julkisesti. Mutta oon nolannu niin monet kerrat Japanissa, etta siihen alkaa jo tottua pian. :)
Samaisena paivana kaytiin katsomassa Sapporon White Illuminatiota yhdessa parin rotary klubini jasenen kanssa. Kaytiin siis Sapporon televisio tornissa missa lie, kuvia lupaan laittaa ensi postauksessa, kamera jai taas jonnekkin. Mutta todella mukavaa oli! Seuraavana paivana kavin myos jonkun yksityisenglannin luokan joulujuhlassa, se oli saman tyylinen kun Suomen koulujen joulujuhlat. :) Mutta mukavaa oli ja hauska katsella. :D
Viime viikonloppuna rikoin sitten eraan unelmani, menin katsomaan GACKTia. :) Kyseessa oli siis kolmituntinen naytelma, taynna taistelukohtauksia ja mahtavia efekteja! Hyvat paikat oli, ja vaikka ei konsertti ollutkaan, mielummin mina siella naytelmassa istuin. Yleiso oli hiljaa kokoajan ja pystyi keskittymaan itse oleelliseen, eika kirkua kuin hullu ja nahda vain kasia, itse henkiloa ei melkein ollenkaan. Gackt oli tavalliseen tapaansa hyvin kaunis ja taydellinen, ja oli melkein kokoajan lavalla. :) Tarinasta en ymmartanyt paljoakaan, mutta Gackt esitti jotain kuuluisaa fiktiivista samuraihenkiloa, Nemuria. (Olenpas asiantuntevalla paalla.)
Wikipediassa lisaa Nemurista: http://en.wikipedia.org/wiki/Nemuri_Kyoshir%C5%8D#Nemuri_X_Gackt_Project
Koko naytelma tuntui uskomattomalta, Gackt vaikutti 10 vuotta nuoremmalta kuin on. Aluksi katsoinkin etta VOI KAMALA KUN NAYTTAA IHAN MALISUN GACKTILTA. Mutta, jos googletatte hakusanalla GACKT x NEMURI saatte kuvaa kimonosta, missa han esiintyi. :) Helmikuussa nayttaisi olevan GACKT x KIMONO niminen projekti ja varmaan naytelmaakin tiedossa, mutta pelkaanpa ettei tahdo olla rahaa enaa siihen. :)
Uudelleen mennaan kylla katsomaan joku paiva, uusi unelmani on paasta ihan kattelemaan/juttusille/tai jtn muuta, kyseisen henkilon kanssa.
Kiitos GACKT!
Tanaan olen menossa englanninopettajan kanssa joulukonserttiin. Huomenna olisi koulua ja sitten vihdoinkin kolmen viikon loma!
Aika on kylla joulukuussa kulkenut siiville. Liityin muuten tee seremonia klubiin, jossa siis juodaan japanilaista vihreaa teeta ihme etikettien kera. Mielenkiintoista ja tuntee itsensa elegantiksi ja sivistyneeksi, monet japanilaisetkaan ei hallitse naita etiketteja. :)
Lopuksi viela kuva obentostani, lounasboksistani, jonka otan joka paiva kouluun. Kuvan laatua saatte syyttaa puhelintani. :))
 |
| Obentoni on hyvin tyypillinen japanilainen lounas. Lounaaksi puolet on riisia ja puolet on erilaisia ruokia, kuten kanaa, kalaa, lihaa ja spagettia jne. Lisaksi hostaitini pakkaa minulle mukaan valilla hedelmia ja mausteita. Juomana on yleensa ochaa, eli jaateeta ilman mitaan suomalaisia sokereita. Aluksi maistu hieman pahalle mutta nyt maistuu aika hyvalle. :) |
Hauskalta tuntuu, kun televisiosta on alkanut erottaa koomikkoja, tv-sarjoja ja musiikkia. Nykyisessa perheessani kuunnellaan paljon valtavirran musiikkia, ja olen huomannut joskus hyrailevan paljon niita biiseja. Kovia sanoja on mm. AKB48 (musiikkiryhma, ihan kamalan iso tyttoryhma) ja amerikkalainen muusikko Taylor Swift. :)
 |
| Taylor Swift |
 |
| Varmaan vain osa AKB48sta. :D |
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
Sunnuntai
Taas tallaista. Sori, oon taas hetken ilman pisteellisia aita ja oita. Tanaan on menny pitkalti paiva kattoessa Heroesia. Nyt ootanki vaa etta porukka tulis takas, jos edes tulee, olkkariin et vois jatkaa putkea.
Hassua kylla, valilla tulee kamala haapea, kun en puhu kuinka ikava on kaikkea ystavia.
Olen vain sellainen ihminen, joka sanoo ettei tule ikava, vaikka tulisikin. Mutta pakko on sanoa, etta tulee ikava, ettei kaikki tutut ajattele etta oon korvannu ne muilla ihmisilla.
Aina valilla tulee tallanen olo.
Mutta tosiasiassa muistakaa kaikki, jotka tunnette mut irlissa, etta ma en luokittele ihmisia paremmiksi, enka varsinkaan korvaa ketaan. Kaipaan tosi paljon kaikkea laheisiani, mutta koska olen juntti suomalainen, en myonna sita ikina. Tai nyt myonsin, huomaatte etta olen hieman muuttunut persoonaltani!
Sori niille, joille olen luvannut lahettaa kortteja ja kirjeita, mutta karu totuus on etta se onn aika tyyrista lahettaa monta kirjetta kerralla. Joten oon kylla kirjotellu, mutta vielaki oottaa lahettajaansa..! Enka edes muista kaikkia osotteita, pitaisi kai kysya! Mutta olen ajatellut teita kaikkea joka hetki ja miettinyt mita kivaa toisin teille tuliaisiksi! Ihan hupsua etta kokoajan kaupassa kay taa tuliaisostosmieli enemman kuin itelle ostomieli. :))
Miten muuten. Joululoma alkaa 25.12. Kylla, jouluaatto pidetaan koulussa, jippijajeij. Mutta loma onkin sitten aika pitka, ja loma loppuu 18.01...
VIELA VAHAN.
Ja Gacktin konsertti on 19.12.! jes! Enaa...14 paivaa jaljella siis! 2 viikkoa! Ohhoh! Ja siltikaan en osaa ajatella todeksi sita, ja tuntuu ihan pohkolta ja havahduin joulukuussa et unohin melkeen jo koko konsertin. Mennaan with Manachan sinne ja varmaan okaasan viei meidat! Eli rahatkin EHKA saastyy. Jos ei, niin matka tulee olemaan aikash tyyris. Mutta se on jo suunnireltu valmiiksi!
Hassua kylla, valilla tulee kamala haapea, kun en puhu kuinka ikava on kaikkea ystavia.
Olen vain sellainen ihminen, joka sanoo ettei tule ikava, vaikka tulisikin. Mutta pakko on sanoa, etta tulee ikava, ettei kaikki tutut ajattele etta oon korvannu ne muilla ihmisilla.
Aina valilla tulee tallanen olo.
Mutta tosiasiassa muistakaa kaikki, jotka tunnette mut irlissa, etta ma en luokittele ihmisia paremmiksi, enka varsinkaan korvaa ketaan. Kaipaan tosi paljon kaikkea laheisiani, mutta koska olen juntti suomalainen, en myonna sita ikina. Tai nyt myonsin, huomaatte etta olen hieman muuttunut persoonaltani!
Sori niille, joille olen luvannut lahettaa kortteja ja kirjeita, mutta karu totuus on etta se onn aika tyyrista lahettaa monta kirjetta kerralla. Joten oon kylla kirjotellu, mutta vielaki oottaa lahettajaansa..! Enka edes muista kaikkia osotteita, pitaisi kai kysya! Mutta olen ajatellut teita kaikkea joka hetki ja miettinyt mita kivaa toisin teille tuliaisiksi! Ihan hupsua etta kokoajan kaupassa kay taa tuliaisostosmieli enemman kuin itelle ostomieli. :))
Miten muuten. Joululoma alkaa 25.12. Kylla, jouluaatto pidetaan koulussa, jippijajeij. Mutta loma onkin sitten aika pitka, ja loma loppuu 18.01...
VIELA VAHAN.
Ja Gacktin konsertti on 19.12.! jes! Enaa...14 paivaa jaljella siis! 2 viikkoa! Ohhoh! Ja siltikaan en osaa ajatella todeksi sita, ja tuntuu ihan pohkolta ja havahduin joulukuussa et unohin melkeen jo koko konsertin. Mennaan with Manachan sinne ja varmaan okaasan viei meidat! Eli rahatkin EHKA saastyy. Jos ei, niin matka tulee olemaan aikash tyyris. Mutta se on jo suunnireltu valmiiksi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)